SIGFRID ARONUS FORSIUS (ca 1560-1624)
Sigfrid Aronus Forsius var född omkring år 1560 troligen i Helsingfors, uppgifterna om de tidigare skedena i hans liv är knapphändiga. Man antar att han förutom vid Uppsala universitet också studerade utomlands. Under 1500-talets sista år och i början av 1600-talet skötte han olika predikanttjänster, därtill sysslade han med astronomiska och geografiska mätningar. Forsius utmärkte sig också som psalmboksförfattare i början av 1600-talet. Åren 1608–10 verkade Forsius som professor i astronomi vid Uppsala universitet. År 1612 blev han utnämnd till kunglig astronom och följande år fick han ensamrätt att ge ut almanackor.
Utmärkande för Forsius var vid sidan av hans begåvning också en särpräglad grälsjuka som ledde till konflikter med både medmänniskor och myndigheter. Äktenskapet med hustrun Anna Larsdotter var stormigt, till det bidrog förutom hans kantighet också en svaghet för rusdrycker. Sin konfliktfyllda tillvaro i Stockholm kunde Forsius lämna bakom sig då han år 1619 blev utnämnd till kyrkoherde i Ekenäs – rikets minsta stad. I sin nya hemstad blev han snabbt känd som en flitig astronom. Enligt den lokala traditionen ska han ha legat på Kvarnbacken nattetid såväl sommar som vinter med blicken mot himlen.
Forsius avled i sin tjänst år 1624. En rik flora av skrönor uppstod kring hans person under den korta sejouren i Ekenäs. Till de mera makabra hör att han skulle ha kunnat förutse sin egen dödsdag och -timma sex veckor på förhand. I Ekenäs har minnet efter den excentriske prästen och astronomen manifesterats genom ett gatunamn (Sigfrid Aroni gata) och en minnessten invid kyrkan.
<Tillbaka
SIGFRID ARONUS FORSIUS (ca 1560-1624)
Sigfrid Aronus Forsius syntyi noin vuonna 1560 mahdollisesti Helsingissä, tiedot hänen varhaisista elämänvaiheistaan ovat niukat. Oletettavasti hän opiskeli paitsi Uppsalan yliopistossa, myös ulkomailla.1500-luvun viimeisinä vuosina ja 1600-luvun alussa hän hoiti useampia saarnaajan tehtäviä. Lisäksi hän harrasti astronomisia ja maantieteellisiä mittauksia. Forsius kunnostautui myös virsikirjakirjailijana 1600-luvun alussa. Vuosina 1608-1610 Forsius toimi astronomian professorina Uppsalan Yliopistossa. Vuonna 1612 hänet nimitettiin kuninkaalliseksi astronomiksi ja seuraavana vuonna hän sai yksinoikeuden julkaista almanakkoja.
Forsiukselle ominaista, hänen lahjakkuutensa ohella, oli erityislaatuinen riitaisuus, mikä johti ristiriitoihin sekä kanssaihmisten että viranomaisten kanssa. Avioliitto vaimonsa Anna Larsdotterin kanssa oli myrskyisä, mihin hänen kulmikkuutensa lisäksi myötävaikutti myös heikkous päihdejuomiin. Forsius pääsi jättämään taakseen ristiriitaisan elämänsä Tukholmassa, kun hänet vuonna 1619 nimitettiin Tammisaaren kirkkoherraksi – valtakunnan pienimpään kaupunkiin. Uudessa kotikaupungissaan hänet opittiin pian tuntemaan ahkerana astronomina. Paikallisen kerronnan mukaan hän lienee maannut öisin Kvarnbackenilla, sekä kesät että talvet katse suunnattuna taivaalle.
Forsius kuoli virassaan vuonna 1624. Rehottava määrä taruja syntyi hänen persoonansa ympärille hänen lyhyen Tammisaaren kautensa aikana. Omalaatuisimpiin kuuluu, että hän olisi voinut ennakoida oman kuolinpäivänsä ja kellonajan kuusi viikkoa etukäteen. Tammisaaressa tämän omalaatuisen papin ja astronomin muisto on julistettu kadun nimellä (Sigfrid Aroni gata) sekä kirkon kupeessa olevalla muistokivellä.
<Takaisin